Purjehtiminen veneilylajina
Purjehtiminen on yksi veneilyn muodoista, jota voidaan pitää enemmän harrastuksena kuin pelkkänä huviveneilynä. Joissain piireissä purjehtiminen on vakavaa touhua ja lajille on saatu luotua elitistinen maine. Oikeasti purjehtiminen on kuitenkin mukava ja rento harrastus, joka ei vaadi suhteetonta alkupääomaa. Ensimmäisen veneen voi ostaa muutamalla tuhannella eurolla, ja erityisesti pohjoismaalaiset pienikokoiset veneet ovat myös hyviä purjehdittavia. Ensimmäisenä ei välttämättä edes tarvitse ostaa omaa venettä, riittää kun liittyy pursiseuraan ja lähtee veneen miehistöön eli gastiin mukaan. Tähän artikkeliin olemme keränneet tietopaketin niistä purjehtimisen perusasioista, jotka on hyvä tietää ennen veneeseen astumista.
Purjehduksen perusteet sanaston avulla kuntoon
Ennen veneeseen nousua on hyvä opetella perustermistö kuntoon, sillä suomalainen purjehduskieli on lähes täysin oma kielensä. Se on saanut vaikutteita sekä kansainvälisestä merenkulun termistöstä että muista kielistä, lähinnä englannista ja ruotsista. Suomen purjehduskieltä kutsutaan myös purjehdussuomeksi. Suurin osa sanastosta voi tuntua alkuun todella hämmentävältä, eikä erilaisia termejä tai veneen osia muista heti ulkoa. Pienellä kertauksella ja etenkin purjehduksen aikana sanasto tulee tutummaksi. Tärkeimmät osat purjehdussanastoa liittyvät veneen osiin ja purjeisiin, mutta myös erityisesti navigoinnissa käytetään paljon merenkulun termistöä, joka ei välttämättä ole kaikille tuttua. Myös merisääennusteiden ymmärtäminen vaatii joskus hieman kääntämistä.
Purjeveneen osat
Purjevene koostuu veneestä eli rungosta ja purjeesta. Veneen tärkeimmät osat ovat runkoon alhaalta kiinnitetty siivekkeen muotoinen köli ja peräsin. Köli estää purjevenettä kaatumasta ja toisaalta se estää myös veneen liikkumista sivulle purjehduksen aikana. Peräsintä käytetään veneen ohjaamiseen, ja peräsimen päässä on puukeppi tai ruori. Puukeppiä, jolla ohjataan venettä peräsimen avulla, kutsutaan pinnaksi. Purjeveneessä on lisäksi pystyssä oleva masto ja mastoon kiinnitetty puomi. Isopurje, eli se klassinen kolmionmuotoinen purjeveneen purje, kiinnitetään maston ja puomin väliin. Lisäksi purjeveneessä on aina etupurje, joita voi olla useita erilaisia venetyypistä riippuen.
Purjeet ja purjeiden osat
Purjeveneen toimimisen kannalta tärkeässä roolissa ovat tietysti purjeet. Purjeveneessä on aina kaksi purjetta, mutta tietyissä keliolosuhteissa myös yhdellä purjeella voidaan purjehtia. Purjeveneen purjeet kiinnitetään yleensä kolmesta eri kulmasta kiinni, ja isopurjetta ja etu- eli keulapurjetta säätelemällä päästään erilaisissa tuuliolosuhteissa purjeveneellä eteenpäin. Yleispurjeita ovat mainittu isopurje, sekä keulapurjeista fokka ja genua. Fokka on pienempikokoinen etupurje, jota käytetään aina isopurjeen kanssa. Useimmissa isommissa matkaveneissä fokka on korvattu genualla, joka on yksinkertaisesti fokkaa isompi etupurje. Erityisesti rullagenua, eli rullattava genuapurje on yleistynyt sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Lisäksi monissa veneissä on myös puolipallon muotoinen spinnupurje myötäiseen tuuleen.
Purjeen ja veneen kiinnitysosat
Osa erikoisesta purjehdustermistöstä liittyy purjeiden ja veneiden kiinnityskohtiin, sillä purjeiden kiinnityksellä on erittäin tärkeä rooli purjehduksessa vauhdin ja veneen ohjattavuuden kannalta. Vaikka purjeveneen masto on yleensä kiinnitetty purjeveneen pohjaan, mastoa pidetään pystyssä myös vaijereilla, jotka on kiinnitetty mastoon normaalisti neljästä eri suunnasta. Näitä vaijereita voidaan kutsua staageiksi tai vanteiksi. Esimerkiksi edessä olevaa staagia kutsutaan etustaagiksi. Maston ja vaijereiden eli staagien tai vanttien yhdistelmiä on hieman erilaisia, ja koko yhdistelmää kutsutaan takilaksi. Takilat jaotellaan yleensä sen mukaan, millä korkeudella etustaagi on kiinnitetty mastoon. Purjeveneen purjeita kiristetään ja löysätään köysillä, joita kutsutaan skuuteiksi tai jalusköysiksi.
Köydet ja solmut
Skuuttien ja jalusköysien lisäksi purjeveneessä on useita muitakin köysiä, kuten veneissä yleensäkin. Isopurje kiinnitetään mastoon ja puomiin useimmissa venetyypeissä erillisellä taljalla, vaikka pääsääntöisesti myös muiden skuuttiköysien kiristämiseen käytetään taljapyörää. Taljapyörä on todella hyvä apuväline erityisesti yksinpurjehtijoille. Purjeiden kiristämistä ja löysäämistä purjehduksen aikana köysillä kutsutaan purjeiden trimmaamiseksi. Jotta purjeet ja köydet pysyisivät purjehduksen aikana paikoillaan, tärkeä osa purjehtimista ovat myös solmut.
Tärkein veneilysolmu on paalusolmu, jota käytetään yleisesti esimerkiksi veneen kiinnittämisessä. Muita tärkeitä solmuja ovat kahdeksikko, jota käytetään köysien päässä, sekä siansorkka, jota käytetään esimerkiksi veneen kyljillä olevien lepuuttajien säätämisessä. Siansorkkasolmu mahdollistaa köyden pituuden säätämisen.
Purjehtiminen ja veneen hallinta
Purjeveneen hallinta riippuu lähes täysin tuulesta. Vastoin yleistä ajattelutapaa, purjeveneelle parhaat tuuliolosuhteet eivät kuitenkaan ole purjeiden puolesta liikkuminen suoraan myötäiseen eli tuulen suuntaisesti. Jos reittivalinta ja tuuliolosuhteet ovat täysin myötäiset, ei purjeveneen purjeeseen saada riittävästi ilmaa, jotta purjehtiminen onnistuisi hyvällä vauhdilla. Myötätuuleen purjehtimista parempi on purjehtia sivumyötäisessä tuulessa, jossa tuuli tulee jonkin verran tyyrpuurin tai paapuurin puolelta, eli purjeveneen takaviistosta. Nykyaikaiset purjeveneet eivät suinkaan liiku eteenpäin sen vuoksi, että tuuli työntäisi purjeita takaapäin. Purjeveneen liikkuminen perustuu samaan ilmiöön kuin lentokoneen lentäminen, eli purjeen eri puolille syntyviin paine-eroihin.
Periaatteessa hyvän vauhdin saamiseksi pyritään maksimoimaan purjeiden eri osien välinen paine-ero tuuliolosuhteista riippuen. Käytännössä tuulen virtauksesta syntyvä paine-ero siis vetää purjetta valittuun menosuuntaan päin. Purjehtiminen on periaatteessa helppoa, mutta käytännössä haastavaa. Purjehtijan täytyy hallita purjeiden ja tuulen luoman nopeuden lisäksi jokaisessa tilanteessa myös itse vene että navigointi. Veneen hallinta on helppoa silloin, kun tuuliolosuhteet ja matkapurjehduksen purjehdusreitit valitaan purjehtijan taidolle sopiviksi. Mitä paremmin purjehtija tuntee oman veneensä ja purjehdustaitonsa, sitä turvallisempaa purjehtiminen on. Hyvän purjehtijan tunnistaa sopivasta varustautumisesta kuhunkin keliin ja toisaalta siitä, että myrskyisellä säällä jäädään kotisatamaan.