Purjehdusseuroja eli pursiseuroja on Suomessa lukuisia. Maamme suurin pursiseura on Nyländska Jaktklubben, joka on myös Suomen toiseksi vanhin pursiseura. Suuria suomalaisia pursiseuroja ovat myös esimerkiksi TPS ja HSK. Suomessa on näiden suurempien lisäksi kuitenkin paljon muitakin pursiseuroja – yhteensä jopa 320 kappaletta ja niihin kuuluu yhteensä noin 60 000 jäsentä. Suomen pursiseurojen nykyisistä jäsenistä ainoastaan hyvin pieni määrä on junioripurjehtijoita.
Mikä on pursiseura?
Suurin osa Suomen pursiseuroista on yhdistyksiä. Pursiseuroissa sen jäsenet voivat yhdessä edistää harrastusmahdollisuuksiaan purjehduksessa. Esimerkiksi kilpailuihin osallistuminen vaatii jonkin Suomen Purjehtijaliiton hyväksymän pursiseuran jäsenenä olemista. Pursiseurat myös järjestävät säännöllisesti harjoituksia, joten niihin kuuluminen on hyödyllistä myös osaamisen kannalta. Seurat opettavat aikuisten lisäksi myös lapsia ja nuoria opettaen heistä vastuullisia purjehtijoita ja voivat valita lahjakkaimmat oppilaat valmennusryhmiin.
Purjehduksen keskusliitot
Suomessa toimii muutamia purjehduksen keskusliittoja. SPV eli Suomen Purjehdus ja Veneily on liitto, johon ovat yhdistyneet Suomen purjehtijaliitto SPL ja Suomen Veneilyliitto SVEL. Veneilyn ja purjehduksen kattojärjestössä on noin 60 000 jäsentä ja noin 350 suomalaista pursiseuraa. Liiton tehtävänä on muun muassa tukea seuroja ja luokkaliittoja, jotka tuottavat veneilypalveluja. Suomen Urheiluveneliitto ry taas on perustettu muun muassa edistämään urheiluveneilyä.
Suomessa toimii lisäksi muitakin keskusliittoja kuten Avomeripurjehtijat ry, Suomen Match Racing Liitto ry, SPLL eli Suomen Purjelautaliitto, Suomen Meripelastusseura ry ja Suomen Kanoottipurjehtijat ry. Suomen navigaatioliitto on myös keskusliitto, joka muun muassa järjestää opettajakoulutusta ja myöntää diplomeita ja todistuksia. Snupu sen sijaan on Suomen Nuorisopurjehtijat ry, jonka tavoitteena on edistää nuorille suunnattua purjehdustoimintaa Suomessa. Suomen Purjelaivasäätiö järjestää myös opetusta nuorille aikuisten ohella.
Pursiseurat lääneittäin ja maakunnittain
Varsinaisten purjehduksen keskusliittojen lisäksi Suomessa on lukuisia eri pursiseuroja, jotka on jaoteltu läänin ja maakunnan mukaan. Sekä Lapin läänillä, Oulun läänillä, Itä-Suomen läänillä, Länsi-Suomen läänillä, Etelä-Suomen läänillä että Ahvenanmaan läänillä on kaikilla useita oman alueensa pursiseuroja. Etelä- ja Länsi-Suomen lääneillä pursiseuroja on erittäin runsaslukuinen määrä, kun taas esimerkiksi pienellä Ahvenanmaan läänillä on sen sijaan vain kolme pursiseuraa.
Läänien lisäksi edelleen jokaisella Suomen maakunnalla on useita eri pursiseuroja. Pursiseuroja on perustettu sen lisäksi kaupunkien ja pienempien alueiden mukaan, kuten esimerkiksi Joensuun Pursiseura, Iisalmen Pursiseura, Luonterin Kipparit ja Jyväskylän Veneseura. Ympäri Suomea on siis runsaasti eri pursiseuroja, minkä ansiosta lähin pursiseura löytyykin usein helposti – parhaimmillaan omasta kotikaupungista tai luultavasti ainakin aivan sen lähistöltä saman maakunnan alueelta.
Laajemmalla alueella toimivat seurat
Paikallisten seurojen lisäksi Suomessa on myös laajemmalla alueella toimivia seuroja. Tällainen seura on esimerkiksi NAPS eli naispurjehtijat, joka on nimensä mukaisesti naisille suunnattu seura. Seuran tarkoituksena on herättää, ylläpitää ja tukea naisten purjehdus- ja veneilyharrastusta. Valtakunnallisesti toimivan seuran avulla pääsee vesille sekä voi osallistua koulutuksiin ja erilaisiin purjehdustapahtumiin. Seuran jäseneksi pääsevät niin aloittelijat kuin jo kokeneetkin purjehtijat.
Toinen laajemmalla alueella Suomessa toimiva seura on nimeltään Saaristomeren Merivartiokilta ry. Kyseinen seura on merihenkinen maanpuolustuskilta. Seuran toimintaan kuuluvat muun muassa veneily- ja saaristotaitokoulutukset ja MPK-koulutukset, joihin seuran jäsenet voivat halutessaan osallistua. Suomessa on myös muutamia muita laajemmalla alueella toimivia seuroja, joita ovat Färjsundets Seglarförening, Finnish Youth Sailing Club, Stormy Fellows, Segelsällskapet Ägir ja Wiborgs Läns Segelförening.
Pursiseurojen pursilippu
Pursilippu on seurojen jäsenten huvialuksissa käytettävä erikoislippu. Lippu on johdettu Suomen kansallislipusta ja se muistuttaa siis ulkoasultaan maamme lippua. Lipun tangon puoleiseen yläkulmaan merkitään seuran erikoismerkki. Liikenteen turvallisuusvirasto eli Trafi vahvistaa lipun. Trafi voi myöntää sen käyttöoikeuden yhdistysrekisteriin merkitylle veneily-yhdistykselle. Ensimmäinen virallinen pursilippu tuli käyttöön pursiseura Nyländska Jaktklubbenin seurassa vuonna 1861. Lippu oli siniristilippu, varustettuna Uudenmaan läänin vaakunalla.
Pursilipulla on mielenkiintoinen historia, koska sillä on ollut Suomen itsenäistymisen alusta saakka virallisen kansallislipun asema ja sen edeltäjällä oli epävirallisen Suomen lipun asema sortokausien aikana. Pursilippua saa käyttää nykyään rekisteröidyn veneily-yhdistyksen veneessä, joka on katsastettu. Pursilipun käyttöä rajoittaa myös toinen sääntö: lippua saa käyttää vain, mikäli veneessä on joko sen rekisteriin merkitty omistaja tai hänen perheenjäsenensä tai toinen samaan pursiseuraan kuuluva jäsen.
Pursiseurojen historia Suomessa
Pursiseurat ovat pitkän historian ilmiö, sillä ensimmäiset purjehdusseurat perustettiin jo 1800-luvun puolessa välissä. Seurat perustettiin tuolloin edistämään merenkulkutaitoja, purrenrakentamista ja harrastusta sekä mahdollistamaan kilpaileminen. Lähestulkoon kaikki Suomen ensimmäiset pursiseurat olivat urheiluseuroja – ollen samalla myös Suomen vanhimpia urheiluseuroja. Tämän seurauksena lähes kaikki Suomen pursiseurat ovatkin myös tänä päivänä rekisteröityneet yhdistyksinä urheiluseuroiksi. Suomen ensimmäinen purjehdusseura oli Segelföreningen i Björneborg ja se perustettiin Porissa vuonna 1856.
1800-luvun lopulla purjehdusseurojen määrän kasvaessa huomattiin olevan tarvetta kansalliselle kattojärjestölle ja 1900-luvun alussa perustettiin Suomen purjehtijaliitto, jonka tehtävä oli muun muassa kansallisten kilpapurjehdussääntöjen laatiminen sekä kansainvälisten suhteiden luominen. Se kuitenkin yhdistettiin myöhemmin toisen seuran kanssa ja toimii nykyään nimellä Suomen Purjehdus ja Veneily, joka on myös purjehduksen kattojärjestö. Nykypäivän pursiseurat muun muassa kouluttavat, edistävät harrastusmahdollisuutta ja mahdollistavat kilpailemisen purjehduksessa.